Omatoiminen rakennuttaminen

Rakentaminen on varmasti yksi hurjimmista haasteista, johon olen ryhtynyt. Jo tässä vaiheessa, ennen kuin purkamisen lisäksi tontilla on tapahtunut mitään, olen törmännyt useisiin yllätyksiin. Projektissa liikkuu niin paljon rahaa, joka täytyy palkoista maksa pois, että hanke todellakin hirvittää. Tässä vaiheessa hirvittäminen kuitenkin alkaa muuttua jännittäväksi odotukseksi, kun suunnitelma alkaa muuttua työksi. Rakennusvalvonta on siunannut suunnitelmamme ja se saa lainvoimaisuuden Helmikuussa. Tässä lyhyt väliyhteenveto ja suuntaa jatkolle.

Suunnittelun alkuvaiheessa tehdään tärkeimmät päätökset, jotka vaikuttavat lopputuloksen hintaan eniten pintaviimeistely- ja materiaalipäätösten lisäksi. Ennen ensimmäistä luonnosta tai viimeistään ensimmäisen luonnoksen kohdalla kannattaa pelata pitkään ja hartaasti talopeliä, jossa voi testata erilaisten ratkaisujen kustannusvaikutuksia.

Kumppaneiden tärkeyttä ei voi arvostaa liikaa. Rakennuttaja on jokaisesta päätöksesta vastuussa omalla lompakollaan, eikä päätösten tai vaihtoehtoisten ratkaisujen ymmärtäminen ole maallikolle mahdollista ilman oikeita kumppaneita.

Arkkitehdin kyky ymmärtää rakenteellisia ratkaisuja ja niiden kustannusvaikutuksia ei välttämättä ole kovin hyvä. Ehdimme käydä projektin alkuvaiheessa läpi keskustelut viiden talotoimittajan kanssa ja kolmen talotehtaan arkkitehdin, sekä viimeksi epäonnistuneen tapauksen kanssa. Sen sijaan oikean tyylin, tunnelman ja asumiskokemuksen suunnittelussa arkkitehti on tärkein kumppani. Arkkitehdin osaamista on kuitenkin hyvä täydentää erityisalojen suunnittelijoiden osaamisella. Yksi hyvä esimerkki tästä on Keittiösuunnittelu. Suunnittelijanamme toimineella Anna Hännisellä on perinnerakentamisen tyyli hallussa, hän pystyi soveltamaan elämisemme tarpeita selkeiksi tiloiksi ja koko suunnittelu sujui mainiossa yhteistyössä. Kuvista näkyy lopputulos: Taloa on ilo lähteä toteuttamaan.

Jos rakennesuunnittelija on mahdollista ottaa mukaan jo aikaisessa vaiheessa, suosittelen sitä lämpimästi. Rakennesuunnittelija pystyy ottamaan kantaa arkkitehdin ajatusten toteustapaan ja mahdollisesti soveltamaan niitä pienilläkin tarkistuksilla toteutukseltaan selkeämmiksi, jolloin säästyy selvää rahaa. Tärkeintä molemmille suunnittelijoille on kuitenkin avoimuus ja rehellisyys. Rakentaja tekee elämänsä unelmaa, itselleen. Tämä tarkoittaa käytännössä avointa kyseenalaistamista ja vaikutusten esilletuontia, sekä avoimmuutta asiakkaan eriäville näkemyksille suhteessa suunnittelijan omaan ajatukseen. Rakentajalle voi ihan reilusti sanoa, että tuo ratkaisu ei kannata ja hän todennäköisesti arvostaa sitä. Ainakin vähemmän rationaalinen päätös on silloin harkittu. Vain rakentaja voi määritellä omaa asumistaan, tapoja viettää vapaa-aikaa, omia arvostuksen kohteitaan ja asioita joihin haluaa investoida mahdollisesti toisten asioiden kustannuksella.

Kun arkkitehti on valmis, rakennesuunnittelu päsee alkuun. Rakennesuunnitteluun liittyvät myös työpiirrustukset ja yksityiskohtainen toteutustavoista sopiminen. Meille sopi erinomaisesti ratkaisu, jossa Yrjö Leiviskä toimii sekä rakennesuunnittelijana, että vastaavana mestarina. Ennen rakentamisen aloitusta rakennesuunnittelu, timpureiden, LVI- ja sähkösuunnittelijan valinta käynnistyy. Asioista täytyy voida sopia joustavasti ja kaikkein tärkeimmistä asioista sovitaan palaverit, joissa aikataulutetaan hanke tarkemmin. Homma pysyy paremmin hanskassa kun sama mies hoitaa asiaa eteenpäin.

Rakennuttaminen on huomattavasti helpompaa kun on ammattitaitoinen mestari jonka kanssa voi roolittaa työn sopivasti. Otan itse alihankkijoihin yhteyttä, mutta Yrjö järjestää minulle oikeanlaiset materiaalit tarjouspyyntöjä varten. Osa tarvittavasta materiaalista tarkoittaa piirrustuksia, osa tarkempia selosteita tarjousten sisällöstä ja vastuista. Omatoiminen rakennuttaminen ja tarjouspyyntöjen jäsentäminen uskottaviksi ei maallikolta onnistu. Tarjousten vertaaminen ilman asiantuntijan apua johtaa myös helposti virhearvioihin. Jokaisen erityisalan lainalaisuudet ja kaupankäyntitavat tuntuvat olevan varsin erilaisia.

Juridiset vaatimukset liittyvät suunnittelijapätevyyksiin LVI- ja sähkösuunnittelussa ja rakennesuunnittelussa. Työnjohdolliset vaatimukset liittyvät Vastaavaan mestariin ja KVV-työnjohtoon. KVV työnjohtajan tulee hyväksyä kaikki LVI-työt. Vastaava mestari vastaa suunnitelmien toteutumisesta käytännössä. Sähkötyöt voi tehdä vain ammattilainen.

Varsinaisen näkyvän työn toteuttavat kuitenkin timpurit. Heidän osuutensa urakasta on massiivinen. Me olemme äärettömän onnekkaita, koska olemme löytäneet kaksi loistavaa timpuria, joilla on hyvin laaja ja monipuolinen historia rakentamisesta. Työ lähtee anturoiden valumuoteista, antuvavalusta, sokkelin muuraamisesta ja jatkuu rungon nostamisesta loppuun saakka. Oma osuutemme rakentamisessa on vähäinen, joitain avustavia töitä ja siivoamista. Sensijaan projektin hallinta on omalla vastuulla. Kaikki pitää kilpailuttaa ja päättää, sekä varmistaa että tavara tulee tontille oikeaan aikaan.

Meidän hankkeessamme talon fiiliksen tekee lopulta muutama erityinen elementti. Ikkunat tehdään perinteiseen tapaa sisään-ulos aukeaviksi kitatuilla laseilla puusta perinteisillä ruudutuksilla, keskusmuuri ja siihen liittyvät tulisijat, ovet ja lattiat. Loput asiat liittyvätkin tilaratkaisuihin ja detaljeihin, kuten sähkökatkaisimiin, pistorasioihin, verhoilumateriaaleihin jne. Näihinkin liittyen on syytä tehdä riittävän laaja kierros ja etsiä ratkaisut joita silmä kestää katsella tyytyväisenä pitkään. Yksi todellinen löytö oli muurari. Jos jokin voi tämän talon tunnelman viimeistellä, niin leivinuuni ja tulisijat.

Rakennuttaminen on todellakin mieletön haaste. Toivottavasti kaikki kuitenkin sujuu.. jotenkin..

Suunnittelun neljäs vaihe

(Tarkistus 17.10.2007. Kuvat eivät menneet läpi ja koko homma piti aloittaa alusta. Alla tekstiä onnelliselta mieheltä, joka ei vielä tiennyt millaiseen syteen koko homma päättyy. Kannattaa jatkaa lukemista syyskuusta 2007, kun homma käynnistettiin uudelleen uuden suunnittelijan kanssa)

Makasin itse kuumeessa kun Kirsi soitti Juhalle ensimmäisen kerran. Puhelu kesti kaksi tuntia ja sen aikana Juha sai jo ensimmäisen käsityksen mistä on kysymys, sovittiin tapaaminen. Aloitus tapahtui tontilla, jatkui kierroksella ympäri tapanilaa ja edelleen pari tuntia meillä. Sen jälkeen Kirsi tarkensi vielä näyttämällä yli tunnin kierroksen Tapanilassa.

Vajaan viikon kulutttua Juhalta tuli ensimmäinen vedos. Suunta näytti upealta. Juha suunnittelee kaiken lyijykynällä, mittatikulla ja paperilla. Ei siis cadiä, vaan kuvat siirretään lopuksi cadille. Juha valitsi hyvin voimakkaan Jugend linjauksen ja toteutti visiota jatkossa. Tästä seurasi se, että talo näytti välillä jo Eiran Jugendilta, eikä taaskaan Tapanilalta. Linjaa tarkistettiin huvilamaisemmaksi ja erilaisista Jugendille tyypillisistä kaariaiheista luovuttiin.

Juha viittasi usein kahteen Jugend villaan, jotka sijaitsivat Eirassa. Saman suunnittelijan aiempi työ oli Villa Kivi Töölön Linnunlaulussa. Se oli lähempänä sitä muotokieltä, joka olisi Tapanilaan istuva ja meidän näkökulmastamme unelma. Linjaa tarkistettiin tähän suuntaan.

Kuvien kanssa käytiin nyt myös rakennusvirastossa ja siellä oltiin ilahtuneita kuvista. Ne toteuttavat nyt yksilöllistä suunnittelua ja todella tuntuvat oikeilta.

Yksi Juhan innovaatio oli se, että me tuskin koskaan lähdemme tästä talosta ja siksi suunnittelussa pitää huomoida liikuntaesteisyys erityisen hyvin. Tästä syystä portaiden keskiöön on suunniteltu hissivaraus. Siitä pääsee rollaattorilla kellarista kaikkiin ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Hissiä ei tietenkään vielä tehdä, vaan tarvittaessa sille puhkotaan tie tarvittaessa. Ajatus tuntuu todella oikealta.

Sisätiloja veivattiin muutamaan kertaan, koska iso keittiö ei toteutunut, olohuone jäi pieneksi ja lopulta löydettiin hyväksyttävä ratkaisu. Nyt talo on todella hieno, unelmien täyttymys, mutta kompromissit ovat edelleen läsnä.

Etuovelle ei tule lasitettua kuistia, ei ole leivin uunia ja olohuoneen tila on rikkonainen, mutta sisustettavissa. Yläkerta on hyvä, kun seinien vieret otetaan tehokkasti käyttöön myös viistoilta osilta.

Naapurit on kuultu, pohjatutkimus tehty, korkeusasema mitoitettu, viimeistellyt yksityiskohdat tuntuvat oikeilta ja lupa on tarkoitus jättää sisään ylihuomenna tiistaina 10.4.

Toinen suunnittelukierros

Herralatalojen rakenne-esitteestä selvisi jo ennakkoon, että heidän yläkertaansa voisi hyödyntää täysimittaisesti, joten se haaste olisi ainakin ratkaistavissa. Heidän edustajansa oli myös erittäin ammattitaitoisen oloinen ja suunnittelija tuntui fiksulta kaverilta. Tässä vaiheessa totesimme jo, että budjetti ei tule riittämään ja sitä nostettiin. Talopaketille sovittiin 80.000 euron budjetti. Kertasimme myös Tapanilan rakennusohjeen vuodelta -84, koska meidän mielestämme kaikki lisäohjeet, joita siinä korostettiin olivat meidän näkökulmastamme ainoastaan positiivisia tekijöitä.

Työ lähtikin rivaskasti liikkeelle, teimme suunnittelusopimuksen luonnoksista ja kului jonkin kaikaa ensimmäisiin vedoksiin. Lähtökohtana oli tehdä ”unelmien talo” ja katsoa sen hinta, jonka jälkeen tehdään tarkistuksia. Yksi ongelma nousi tietoisuuteen heti aluksi: talon paikka oli alle kahdeksan metrin päässä naapurista ja ajatus oli laittaa talo vanhan talon paikalle. Tästä seurasi, että pohjoisseinällä jokainen ikkuna olisi paloikkuna. Paloikkunan hinnaksi normaaliin nähden ilmoitettiin kerroin 7. Kolme ikkunaa pohjoisseinällä olisi hinnallisesti 21 ikkunaa. Tästä syystä ikkunat karsittiin minimiin. Suunnittelu lähti hyvin käyntiin, yhteys oli hyvä ja keskustelut auttoivat asiaa eteenpäin. Meitä huoletti se, että jos saunaosasto viedään kellariin, korkojen pakottamana joutuisimme tekemään ulos kaivon, josta jätevedet nostettaisiin koneellisesti. (OLIN TYHMÄ, POHJATUTKIMUS OLISI PITÄNYT TEHDÄ HETI TONTIN OSTAMISEN JÄLKEEN). Suunnittelu jatkoi niin, että sauna ja khh olivat ensimmäisessä kerroksessa ja kellari oli tilavarausta, johon myöhemmin voisi sijoittaa käyttötärkituksia ja varastoa. Muutaman kierroksen jälkeen talo tuntui hyvältä ja päästiin hinnoitteluun. Piirustukset esiteltiin rakennusvirastolla ja niissä ei ollut huomauttamista. Minkään ei pitänyt estää läpimenoa. Talossa oli nytkin runsaasti kompromisseja, mutta se tuntui silti hyväksyttävältä. Tuli Joulu. Olin Joulun välipäivät lomilla ja lähdin kiertämään toimittajia piirustusten kanssa. Ajatuksenani oli saada kilpailevat tarjoukset talosta.

Talon tilaohjelma oli hyvä, katto oli mansardimallinen ja olimme valmiita rakentamaan, nyt fokuksemme keskittyi kustannusten optimointiin. Siinä auttaisi kun kävisi myös hakemassa ulkoista perspektiiviä. Buukkasin välipäiville palaverit Vaajatalojen ja Lapplin kanssa, sekä olin yhteydessä Jukka taloihin, Planiaan, Honkaan ja Kannustaloihin.

Kustannuarvio oli nostettu nyt 270.000 euroon ja useimmat pitivät sitä tasona johon talon voi rakentaa. Vaajataloja edusti arkkitehtitoimisto, joka oli suorastaan pysäyttävän fiksun oloinen. Esitetyt kysymykset, saadut näkemykset ja yleisvaikutelma oli suorastaan pysäyttävä. Vaajatalojen edustajat lupasivat myös tehdä tarjouksen vastaavan suunnittelijan tehtävistä (jos vaajatalo hinta indeksissä 1, jos joku muu indeksissä 2). He myös vinkkasivat hommista, jotka minun pitäisi tehdä nyt heti, kuten tilata karttapaketti kaavoittajalta, jotta asemapiirrokset ym. Saataisiin kuntoon. Hyvästä alusta huolimatta heistä ei kuulunut mitään todella pitkään aikaan.. kuukauteen. Sovittiin, että he tekevät tarjouksen harjakattoisesta mallista, koska mansardi menisi yli budjetin.

Lapplin palaveri vaikutti myös erinomaiselta, edustajan kanssa synkkasi ja hän arvioi, että ”ei tuo varmaan paljoa yli kuuden kympin ole”. Lapplin mallisto näytti edustavalta ja arvelin, että ratkaisu hyvinkin löytyisi.

Tuntui hyvältä. Oli sellainen olo, että nyt homma etenee..