11 maaliskuuta 2007

Tonttikauppaa ja talon purkaminen alle (kahdella) tonnilla


Olimme ostaneet tontin elokuussa 2005. Tontin ostaminen on tarina sinänsä, koska sitä edelsi yli neljän vuoden mittainen sopivan vanhan talon ostamisen etsiminen. Tapanila on kuitenkin alue, jonka vanhoissa taloissa meille tuli vastaan kaksi totuutta: hinta oli niin korkea, ettei lompsasta löytynyt valuuttaa riittävästi edes 30 vuoden velkavankeutta vastaan, tai sitten talot olivat sellaisessa jamassa ettei niitä kerta kaikkiaan uskaltanut ostaa. Tapanin vainion ja Tapanilan rajalta olimme jo lähellä ostaa Villa Franck –nimisen talon joka oli rakennettu 1921, muistaakseni. Tontti oli yli 600 neliöinen ja talo todella kaunis. Hinta saatiin neuvoteltua kohdalleen ja siitä sovittiin. Kaupan varmistamiseksi maksoimme myyjän kanssa puoliksi kuntokartoituksen, jonka toteutti Raksystems Huoneistokeskuksen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen nojalla. Kuntokartoitus oli aivan loistava juttu, kaikessa yksinkertaisuudessaan todella opettava kokemus. No, kuntokartoitus ei osoittanut taloa pommiksi, mutta määritti aikataulun tehtäville tarkistuksille. Aikataulu nousi ongelmaksi, koska meillä oli vajaan vuoden ikäinen tytär ja isin oli huono tehdä 16 tuntisiä päiviä juuri sillä hetkellä.. No, vetäydyimme kaupoista suru pusakassa ja jatkoimme neuvotteluita tontista jonka lopulta ostimme. Tontista oli neuvoteltu jo ennen Villa Franckia, mutta tuo seireeni sai meidän huomiomme toisaalle. Kun kaupat kariutuivat jatkoimme tonttikaupan käyntiä ja päädyimme lopulta tingittyyn hintaan, jonka uskalsimme investoida. Jessus, että oli vapauttava kokemus. Nyt meillä oli lopultakin se kauan etsitty pala maata juuri siitä paikasta jossa halusimme sen olevan (ja enää ei harmita).


Kun kauppaa käytiin, meitä huolestutti hieman tontilla olevan purkutalo. Aiemmat neuvottelut vastaavista tonteista olivat opettaneet meille, että purkamisen kustannusarvio on jossain kymmenen tonnin kieppeillä. Tuo kymppi oli yksi konsti vääntää tontin hintaa sopivammaksi. Purkutalo myös oli se syy, jonka vuoksi uskon muiden päättäneen jättää kaupat tekemättä. Jos sinulla on tontti, ja haluat siitä hyvän hinnan, pura talo ensin pois, niin ei tule turhaa vääntöä ja saat tontistasi paremman hinnan.


Keväällä 2006 päätimme, että rakentaminen alkaa 2007 ja varsinainen startti oli vuoden vaihteessa 2006, kun Honka esitteli uuden mallistonsa ennakkona tontin omistaville, joilla ei vielä ollut sopimusta talopaketista. Innostus oli suuri, mutta päätimme passata ensiostajan edut ja palata kesempänä asiaan. Näinhän me teimmekin, mutta kirjoitan siitä erikseen.



Syksyllä 2006 käynnistimme purkamisen hakemalla purkulupaa ja mietimällä kuinka purku pitäisi tehdä. Jätin kesän väliin, kun työt olivat vieneet kaiken ajan ja halusin varata aikaa perheelle. Siispä lähdin syyskuun alussa hakemaan purkulupaa. Lupa luvattiin kuukaudessa ja niinpä ryhdyin töihin. Ajattelin, että eiköhän homma mene vaikka remontin piikkiin niin kauan kuin pysyn sisätiloissa ja myllerrän paikkoja sisältä käsin. Seinään piti tehdä ilmoitus purkuluvan hakemisesta ja ilmoitella naapureille mikä on suunnitelma. No, pistin sorkkaraudalla ja lekalla sisätilata säpäleiksi vaimoni veljen kanssa. Kun tuo luvattu hetki, jolloin luvan piti tulla koitti, sisällä ei ollut enää mitään. Talosta oli vain kuoret jäljellä.


Siinä kun olin miettinyt sisällä myllertäessäni miten talo kaadetaan oli kyllä tullut pieni epäilys siitä, ettei se ehkä ihan helposti kaadukaan. Eräänä iltana kun olin pyöräilemässä tontille ajoin VPK:n ohi ja huomasin pihassa kaivinkoneen. Ei kun takaisin ja kyselemään kenelleköhän tuo mahtaisi kulua. VPK:n pihalla olleet totesivat, etta taitaa löytyä suoraan koneen kyljestä omistajan nimi. Ja siinähän se oli, Maanrakennus Katupojat Oy ja kännykkänumero. Ei kun numero talteen ja puhelu seuraavana päivänä. Selvisi, että heillä oli tieurakka käynnissä mäenalus-nimisellä tiellä, jolla asfaltoitiin hiekkatietä ja heidän työaikansa päättyi kahteen tai kolmeen, en muista kumpaan. Joka tapauksessa johtaja kehotti soittelemaan suoraan kuskille ja kysymään onko hän halukas kaatamaan taloa päivän päätteeksi. Kuski totesi, että rikkominenhan on aina mukavaa :D Niin sovittiin, että kun luvan piti tulla 3.10.2006 niin seuraavana torstaina pistettäisiin tupa nurin hintaan 55 eur/h+alv. Kuulosti loistavalta, kun konetta ei tarvinnut siirrellä minnekään vaan tontti oli työmaan vieressä. Hintaa kaadolle oli siis luvassa korkeintaan tuon yhden tunnin verran.


Koitti lopulta tuo odotettu 3. Päivä ja soittelin tiedustellakseni lautakunnan päätöksestä. Jep, lupa tuli. Totesin siihen, että annan sitten kaivinkoneelle luvan kaataa tuvan... ja pommi putosi. Langan toisesta päästä kuului, että eikai sitä tänään kaadeta, lupa on lainvoimainen vasta 3.11. Voi helvetti! Minulle sitten selitettiin, että lupaan kuuluu kuukauden odotus valitusmahdollisuuden vuoksi. Tästä ei sitten tullut kenelläkään mainittua kun lupaa haettiin tai asiasta ja aikataulusta keskusteltiin. Niinpä niin, peruin kaivinkoneen ja sovitun lavatoimituksen ja totesin, että tästä tulikin sitten kuukauden iltalomat. Meinasi mennä maku koko touhusta. Koko lokakuun oli lämmintä, aurinko paistoi ja otti pattiin, kun ei voinut tehdä yhtään mitään. Kuukaudessa talon olisi pistänyt päreiksi vaikka käsin.


No, kukaan ei valittanut talorätön purkamisesta ja homma jatkui. Kaivinkoneen kuljettaja oli vanha tekijä, kaatanut lähes parikymmentä taloa ja hoiti homman todella taidolla. Naapurin rajaan oli pohjoispuolella vain kolme metriä ja taloonkin vain noin seitsemän, joten sellainenkin huoli oli mielessä, että koko rätö kaatuu naapurin talon päälle ja sitten maksetaankin korjauslainaa rakentamisen sijaan. No, kaikki meni hyvin ja tupa saatiin kappaleiksi todella nätisti. Jos olet purkamassa taloa ja Maanrakennus Katupoikien kaivuri on lähettyvillä, niin bongaa numero koneen kyljestä :D Joku sanoi, kun näki tuon kasan, että oli purkanut oman talonsa suoraan pystystä ja homma oli ollut paljon siistimpi, niin ja oli kuulemma saanut paremmin puutakin talteen. Jep, jos on vaikka koko kesä aikaa keskittyä purkuun, niin varmasti näin onkin. Jos purkaa iltamyöhään töitten jälkeen, on taatusti nopeampaa purkaa tällaista kasaa kuin repiä nauloja käsin seinästä. Kaato irrotti ja löystytti nauloja ja rakenteita niin, että ehjätkin palat oli maassa helppo mäiskiä kappaleiksi ja kantaa nätisti lavalle. Lavalle sai kerralla yli viisi tonnia tavaraa, kun teki tiiviin nätin läjän irtopuista. Jos heitti muutaman puun huolimattomasti lavallle, sinne jäi reilusti ilmaa ja lasteja olisi saanut toimittaa vaikka kuinka monta. Tuskin edes kauhalla survomalla saa kovin tiivistä kuormaa.


Jep, marraskuuhun se kesä sitten loppui ja purku läheisten kanssa oli yhtä vesisadetta. Se on muuten hieman eri asia nostaa kuivaa puuta ja sahajauhoa lavalle, kuin nostaa märkää puuta ja sahajauhoa sinne. Homma hoidettiin käsin, purkurauta on siunattu keksintö. Leka, purkurauta ja sorkkarauta sai kyytiä ja lavalle siirtyi ensimmäisellä kertaa reilut 5 tonnia puua, toisella reilut kuusi (enemmän vettä). Lavan lasku siirtoa kohti oli keskimäärin reilut 300 eur. Kannattaa hoitaa purku niin, että käyttää samaa lavaa useammin, koska säästää 50 eur/siirto. Jos lava toimitetaan samalle paikalle hinta on edullisempi. Puolet kuorman hinnasta on lavan siirtelyä, joten tiivis pakkaaminen kannattaa. Samoin kannattaa erotella jätteet ja heittää lavalle vain käyttökelvoton puutavara. Puun jätteen käsittelyn tonnihinta on alhainen, seka jätteen kolminkertainen. Jos lisäksi purkaa puutalon, jonka eristeenä on käytetty sahan purua, niin ei siitä talosta loppujen lopuksi jää käteen paljon muuta kuin puuta. Vähäiset villat ja keittiökoneet toimitin henkilöautolla perille lähes nollakustannuksin ja suunnilleen puolet puutavarasta löytyy tontin kulmalta. Tällä noin 7 tonnin läjällä on tarkoitus laskea ensimmäisen parin vuoden lämmityskuluja kohtuullisen reippaasti.


Koko homman loppulasku jäi alle tonnin ja jäljellä on vain kivijalka. Jos laskee tuntipalkaa, niin siitä tulee kyllä aika hyvä. Urakoijalle olisi kyllä joutunut maksaa sen kymppitonnin jos näin olisi toiminut. Purkaminen on sitä paitsi loistava tapa tutustua naapureihin ja purkaa omaa ****tusta lekalla ja purkuraudalla. Jos sinulla on niskasärkyjä tai vanne kiristää päätä, niin mene jeesaamaan kaveria, jolla on purku käynnissä. Se helpottaa jopa enemmän kuin säkin hakkaaminen.


Purkamisesta jäi siis konkreettisesti käteen ikkunat, joista on tarkoitus kasata myöhemmin kasvihuone, vanhoja umpipuisia ovia, joilla luoda tunnelmaa, sähköpattereita paraatitilojen ulkopuolelle varastoihin ym, 7 tonnia polttopuuta, parin vuoden ikäinen kiuas, kohtuullisen hyväkuntoinen jääkaappi, jonka voi laittaa vaikka kellariin saunan lähelle just sopivan etäisyyden päähän, niin ja autotalli jolla oli vasta pari vuotta ikää ja jonka aion myydä kokonaisena keltaisessa pörssissä. Talli on teräsrakenteinen ja sen voi nostaa traktorin tai rekan lavalle kokonaisena. Jos olet tallin tarpeessa, niin myyn sen pois heti kun sitä ei enää tarvita rakentamisen aikaiseen säilytykseen.


Siinä, kun oli tontilla rääsyt päällä heiluttamassa purkurautaa, niin moni naapurikin tuli tutuksi. Eräs kaveri kävi tontilla ohimennen puhumassa parikin kertaa samalla kun ulkoilutti koiraansa. Selvisi, että tämä kaveri, Kalevi Mäkelä asuu lähes vastapäätä ja on timpuri!!!! LOISTAVAA! Olen itse kotoisin Ylihärmästä, jossa kaikki oli tuttuja ja jokaiselle hommalle tietää tekijän. Helsingissä oli aika orpo olo, kun ei tuntenut alalta ketään. Nyt löytyi Kalevi naapurista ja aloin heti neuvotella urakasta. Kalevi tuntee alueelta monta tekijää ja on itse rakentanut vuodesta -65 taloja, joten kokemuksesta ei ole puutetta. Hänen kättensä saa ihailla monessa talossa Tapanilassakin. Kalevin kanssa purettiin talosta kattokin pois ja pellit menivät hänen veljelleen, naapuri haki ulkorakennukseensa rännit. Kyllä, suosittelen lämpimästi että purat talorätön tontilta itse. Se on arvaamattoman hyvä juttu. Kalevi ja Juha Nurminen ovat projektini pilarit: Juha osaa suunnitella ja ymmärtää kustannusten päälle, Kalevi tietää miten homma hoidetaan tontilla. Dream team kasassa! (Myöhempi lisäys: Nurmisen kanssa homma meni täysin puihin ja päättyi onnettomasti. Rakentaminen siirtyi vuodella ja Arkkitehti Anna Hänninen suunnitteli talon, josta nyt näet blogissa kuvia).No, palaan vielä ajassa hieman taaksepäin talopakettitoimittajiin. Niitä tuli jututettua ennen purkua, purun aikana ja purun jälkeen.. Homman piti olla puikoissa ennen Joulua.. eipä sitten ollut vielä tammikuun lopussakaan, eikä helmikuussa...

Päivitys 08.04.2007, pääsiäisenä
Nyt tontti on lopultakin tyhjä. Viimeinen rykäys toteutettiin maaliskuun lopulla ja nyt Pääsiäisenä. Isä, äiti, systeri ja hänen miehensä tulivat jeesaamaan, samoin Heikki, vaimon veli. Homma hoitui nopeasti ja nyt lopultakin jäljelle jää vain vanha kivijalka josta aletaan kaivuut. Tarkistan otsikkoa tässä vaiheessa: purun kustannukset olivat kaiken kaikkiaan vajaat 2000 euroa ja tähän loppuun meni vielä kolme kuormaa.
Lisää kuvia http://picasaweb.google.com/rakentajakeskinen/Purku











2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oli pakko kirjoittaa tänne ja kiittää kun tämän blogikirjoituksen vielä löysimme!

Tämä blogikirjoitus oli edesauttamassa meidän viime vuoden päätöstä ostaa unelmatonttimme, vaikka iso purettava puutalo tuli sen mukana. Hintaa saatiin todellakin hivutettua alas tuon mädän talon takia. Meidän lähipiirissä kauhistelijoita "hartiapankkipurkamista" kohtaan riitti ja hommattiinpa paikalle ihan ammattilaiset sanomaan kuinka ei purkaminen tule onnistumaan käsin. Tämän blogikirjoituksen purkamisesta luettuamme ajattelimme että jos joku siihen pystyy niin kyllähän mekin siihen pystytään! Ja hyvinhän se purku onnistui ja ihan hauskaa puuhaa oli. Talon purkaminen oli loppujen lopuksi paljon helmpomaa kuin mitä edes osattiin ajatella.

Todella mahtavaa että löytyy ihmisiä jotka jaksavat kirjoitaa omista rakennusprojekteistaan. Asiallinen teksti ja keskustelu rakennusasioissa kun on välillä hakusessa.

Kiittäen

Ossi ja Julia Talvitie

Rakentaja Toni Keskinen kirjoitti...

Kiitos kaunis kommentistasi. Hienoa, että kokemuksistamme oli apua :-)