19 tammikuuta 2008

LVI-suunnittelu

LVI-suunnittelun osalta homma etenee muutamassa osassa. Salaojaputket on suunnittelun osa, joka kuuluu rakennesuunnittelijalle. Meidän tapauksessamme vedet kuitenkin imeytetään tontille imeytyskenttään ja imeytyskentän hyväksyttäminen edellyttää LVI-suunnittelijaa ja tekeminen KVV-työnjohtajan hyväksyntää. Mitään ei tontilla saa peittää ennen kuin KVV-työnjohtaja on hyväksynyt työt.

Hulevesien siirtäminenkin kuuluu kai rakennesuunnittelijalle, ainakin Yrjö piirtää jo sadevesikaivojen kohdat ja niiden viennit pois talolta. Ränneissä onkin tässä talossa vähän miettimistä ja ratkaisuinakin voi olla muutamia vaihtoehtoja: katolle voi vetää "tippanokan" kautta valuttavat nostot tai rakentaa kourut. Vanhoissa taloissa tippanokka on tyypillinen ja kouruja alettiin asentaa vasta myöhemmin. Se tuntuukin läheisimmältä ajatukselta, vaikkakin täytyy noteerata kattopeltien asennuksessa omana kommervenkkinään.

Vesipisteiden sijaintia halusimme tarkistaa etukäteen vaikka keittiö ja kodinhoitohuone olikin jo piirretty periaatteessa lupakuviin käymällä Keittiömaailman suunnittelijan puheilla. Pyysimme siis tarjouksen keittiöstä ja kodinhoitohuoneen kalusteista, jolloin saamme myös ammattimaisen näkemyksen keittiön ja kodinhoitohuoneen käytettävyydestä ja budjetin yksi osa loksahtaa taas kohdalleen. Näiden suunnitelmien pohjalta saamme siis vesipisteet joka tapauksessa oikeille kohdille.

Perusvedet kylpyhuoneisiin ja vessoihin jne. käydään myös vielä kerran läpi ennen kuin piirretään kuvia eteenpäin. Rakennesuunnittelija työstää samanaikaisesti käsin piirrettyjä kuvia CADille *.dwg muotoon joita ilman LVI- ja sähkösuunnittelua ei tehdä ollenkaan. Rinnakkain tapahtuvia asioita on varsin runsaasti.

Ilmastointiputket tarvitsevat suurimmillan 600x600 nousut kerroksen läpi ja sellainen putkipaketin kotelointikin täytyy jo huomioida erikseen. On siis pakko vielä kerran tehdä viimeiset hieronnat sisätiloihin kun LVI-suunnittelu saadaan kohdalleen. Tällä hetkellä on jo käyty läpi missä putkien toivottaisiin kulkevan ja siltä pohjalta kuvat saadaan lopulta viritettyä toteutuskelpoiseen kuntoon.

Lämmityksen osalta meille tulee vesikiertoinen ratkaisu joka nojaa peruslämmön tuotannon osalta maalämpöön. Maalämmön pumpun ja porauksen suunnittelu tulee käytännössä pakettina, samoin lattialämmitysten suunnittelu kuuluu pakettiin, jossa on lattiaputket, seinäpatterit ja koneisto jakotukkeineen päivineen. Lämmityskoneen teho- ja kokoluokan samoin kuin ilmastoinnin tehokkuusvaatimukset määrittää LVI-suunnittelija. Ilmastointiputkien asennus ei ole luvanvaraista, joten putket voi kyllä asentaa itse, mutta KVV suunnittelija tarkistaa asennuksen ennen kuin putkiin vedetään villat päälle. Samoin asentaja liittää putkiston koneeseen ja asentaa itse ilmastointikoneen paikoilleen. Ilmastoinnin ilmanotto pitää sijoittaa riittävän ylös, ettei kaikki pöly ja pakokaasut tule sisälle.

Pohdimme pitkään painovoimaista ilmastointia, joka osoittautui nykyisiin määräyksiin suhteutettuna juridisesti mahdottomaksi. Huippuimurilla varustettu ilmastointi olisi lähin mahdollinen ratkaisu mutta edellyttäisi laskelmia joilla todistetaan että tästä huolimatta talon energiatehokkuus olisi riittävällä tasolla. Laskelmissa on aikamoinen urakka ja lopputulema voi silti olla, ettei lupaa tule. Me totesimme tämän vaiheen läpikäynnin turhaksi, koska viisihenkisen perheen kosteusrasitus talolle saattaisi joka tapauksessa olla liikaa, varsinkin kun talossa on lisäksi päivittäin hoitolapsia, märkiä vaatteita jne. Lopputuloksena on siis lämmön talteenotolla varustettu ilmastointi.

Ilmeisesti ilmastointilaitteissa on merkittäviäkin hyötysuhde eroja, esim. kesäkuumalla hyödynnettävään lämpöön, kun ulkona on kuumempaa kuin sisällä ja sisälle haluttaisiinkin mieluummin viileää ilmaa kuin lämmintä. Lämmön oton vaihtimien ratkaisuissa on kai tosiaan merkittäviäkin eroja, joihin täytyy tutustua tarkemmin. Ymmärtääkseni osa lämmön talteenottavista ilmastointiratkaisuista voi lisäksi valjastaa lämmittämään käyttövettä. Se olisi todennäköisesti merkittäväksi luokiteltava säästö. Saattaa kuitenkin olla, että tuo hyöty saavutetaan vasta ilmalämpöpumpun avulla ja kahta lämpöpumppua meille ei kuitenkaan asenneta.

LVI-puoli on sen verran kinkkinen juttu, että ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan. Laita kommentti jos suinkin voit auttaa.

3 kommenttia:

Maarit kirjoitti...

Tutulla aikamoista suunnitelmaa jouduttiin käydä ilmanvaihdon suhteen, mutta se selvisi kuitenkin lopulta. Nyt heillä on edessä ilmanvaihtokanavan asennus. Heillä on pohjapiirrustus melko monimutkainen, joten hieman jouduttiin soveltamaan.

Sanna kirjoitti...

On kyllä kiva, että näitä jaetaan, saa lukea muidenkin kokemuksista. Meillä on LVI-työt alkamassa kiinteistössä noin kuukauden kuluttua. Muutamat putkityöt täytyy tehdä, ja tehdä muutenkin pientä kunnostustyötä. http://www.vesipiste.fi/lvi-palvelut/

Anonyymi kirjoitti...

Paljon on tehtävää ja muistettavaa näiden suhteen. Meillä on myös tämä vaihe meneillään, vielä täytyisi löytää joku tekemään LVI-työt. Kylpyhuoneeseen ja muualle täytyisi myös tilata kaikkea. https://www.ukonputki.fi/lvi-huolto-ja--asennukset