Ensimmäinen suunnittelukokous

Kokoonnumme arkkitehti Anna Hännisen rakennesuunnittelusta ja vastaavan mestarin toimista vastaavan Yrjö Leiviskän kanssa viimeistelemään linjauksia ja tarkentamaan tehtäviä kaikkien osalta luvan jättämistä varten ja aikatauluttamaan muita suunnittelun osia. Palaveri oli loistava. Loppujen lopuksi asioita jotka vaativat täydennystä olikin huomattavan paljon. Yrjö laati heti sopimuksen solmimisen jälkeen suunnitteluaikataulun, rakentamisen aloittamiseen liittyvän aikataulun siihen pisteeseen saakka, että voidaan alkaa nostaa runkoa sokkelin päälle, sekä hankinta-aikataulun ensimmäisen osan. Ikkunoilla ja ontelolaatoilla on pitkät toimitusajat, joten ne täytyy huomioida aivan erityisesti.

Tässä muutama tarkempi päätös ja huomio, jotka tehtiin palaverissa (tästä näkee, että kannattaa varautua pitämään muistiota palaverien sisällöstä. Tätä listaa ei kukaan muistaisi ulkoa täydellisesti):

TODO

• Mitoitukset rakennuslupaa varten: porrasaukot, portaat, seinän paksuudet, väliseinät…
• Rakenne tyypit rakennuslupaa varten
• Tarvitaan ikkunadetaljoinnit/tyypit lupaa varten tarkemmin määritettynä
• Vielä viimeisen kerran ikkunat läpi > mitat, määrät ja detaljoinnit
• Tämän jälkeen RVV:lle piirustukset vielä kerran ja Toni hoitaa naapurien kuulemiset
• Kun RVV:ltä saatu hyväksyntä: Ikkunamittojen mukaan Toni pyytää ikkunoista tarjoukset
• Tarkistettu aikataulu kaikille
• Kellarin tarkistetun mallin mukaisten seinien lämpö- ja perusharkkojen määrälaskelma tarjouspyyntöä varten
• LVIS suunnittelun kilpailutus
• Tammikuun alkuun sovitaan vmestarin ja timpureiden kanssa ensimmäinen kokous jossa määritetään aikataulu tarkemmalle tasolle
• Tonin ykkösprioriteetit: LVIS-suunnittelijat, kaivuu-urakkoitsijoiden tarjoukset, ikkunatarjoukset ja mahdollisimman pian, kun mahdollista, harkko- ja ontelolaattojen kilpailutus
  
  

Muistilista huomioista ja päätöksistä

• Pohjakerroksen huonekorkeus 2300mm, katto laskee putkivetojen takia 200mm
  Tarvittavat LVIS-tekniikan pystynousut:
  
  • Radonin poistoputki vesikatolle, V 110 mm, sijainti vesikatolla ?
  • Lämmöntalteenottokoneen sijainti, tulo- ja poistoputket (pääkanavat) 160 mm+lämmöneriste, huoneistoputket tulo ja poisto 2 kpl 125 mm +lämmöneriste, kondenssiputki koneelta (tarvitsee viemäröinnin), tuloputki voidaan sijoittaa myös julkisivuun, mielellään itä- tai pohjoissivulle, huomioitava mahdollinen tiepöly.
  • Viemärin tuuletusputki vesikatolle 110 mm, etäisyys min. 4,0 m muista IV-putkista ja savuhormista
  • Liesituulettimen poisto 125 mm
  • Vesijohdot
  • Lämmityslinjat
  • Sähköpääkeskuksen sijainti ja nousut
• Talon kokonaispinta-ala nyt 142m2, pienennetty 100mm länsi- ja pohjoispuolelta
• Lupapiirrustuksiin huomioitava, että ulkoseinästä otetaan kellarin seinää sisään 75mm, kellarin seinäharkkot ovat 300mm leveät
• Välipohjaleikkaukset, ja ulkoseinäleikkaukset. HUOM! Eristevahvuus tarkistettiin 200mm:iin. Tarkistetaan leikkaus sen mukaiseksi. Koska ulkosenään tehdään laudoitusta pystyyn ja vaakaan, tehdään seinään tuplakoolaus. Lopputuloksena seinän vahvuus on luokkaa n. 250-290mm. Yrjö tarkentaa
• Molempien vessojen lattioiden rakenteessa otetaan huomioon kaatovalut ja otetaan sen mukaisesti pohjaa sisään, niin ettei kynnys nouse korkeaksi. Tärkeää kuitenkin huomioida 20mm:n lattialämmitysputket mitoituksessa
• I:n kerroksen lämpimän lasikuistin yläpuolelle tulee palkki ja sitä tukevat pylväät. Vastaava palkki tulee myös kerrosta ylempään huoneeseen samalle kohtaa.
• II:n kerroksen erkkerihuoneen kattotuoleissa huomioitavaa: Savupiipun molemmin puolin 100mm irti piipusta tulee kattotuolit. Kattotuolit tulevat huoneen kohdalla palkin päälle. Huoneeseen tulee ristisuunnassa kaksi kattotuolia ja auma tehdään paikalla. Kattotuoleissa perusväli 900mm. Kattotuolin toisessa päässä olevat ikkunat sijoitetaan kattotuolien väliin ja koteloidaan (”rontta”)
• I:n kerrokseen keittiön ja ruokatilan väliin ei tehdä seinää, vaan palkki ja pilarit. Tulisijat keittiö+ruokailutila=leivinuuni, puuhella, avotulisija. Lisäksi olohuoneen puolella kakluuni (tavoitteena löytää vanha oikea kakluuni rakennusapteekin tai metsäkylän navetan kautta)
• Lämmitykseen liityvät päätökset: Maalämpö peruslämmön lähteenä, lämmön talteenottava ilmastointi liitetään järjestelmään. Lämmön kierto: lattialämmitys kosteisiin tiloihin ja koko kellariin. Patterit laitetaan ykkös- ja kakkoskerroksiin. Vesiputket pattereille vedetään seinien sisään suojaputken sisään sijoitettavalla komposiittiputkella.
• Kellari: Poistetaan terassin alle sijoitettu laajennus, palataan ensimmäisen kerroksen muotoja mukailevaan kellarimuotoon. Erkkerin alle sijoitetaan kevyen väliseinän taakse sisä- ja ulkovarastot. Ulko-ovi säilytetään.
• I:n kerroksen luoteispuolen terassi, jolle tullaan lasikuistilta, tehdään kevytrakenteisena puusta. Huomioidaan mahdolliset tukirakenteet pilareille
• Olohuoneen ovi siirretään lasikuistille
• Iso terassi tehdään niin, että sen pohja on vesieristetty ja vesi johdetaan hulevesijärjestelmään. Terassin pylväiden ja kantavien rakenteiden perustaminen täytyy huomioida myös kaivuuvaiheessa.
• Kylmä lasikuisti: Ei voida tukea tontilla olevaan vanhaan perustukseen. Tulee huomoida siten, että kuisti rakennetaan harkkopylväiden varaan. Lasikuistin katto tehdään pukittamalla aumaksi paikalla ja tilaan tulee tasainen sisäkatto. Lasikuistille vedetään sähkötöpseli.
• KVV-suunnittelua varten tarvitaan päivitetty asemapiirros, jonka perusteella tehdään imeytyskentän ja hulevesien johtamisen suunnittelu. Otetaan talo 1000mm irti itärajasta (tienvierestä) nykyisen 800mm sijasta. Varmistetaan kulkuväylän toimivuus.
• Reikäkuvat tarvitaan heti alkuvuodesta, kun LVI-suunnitelmat liikkeellä
• Kattokaltevuus 1:3
• Räystäät koteloidaan. Räystäsleveys 300mm kaikilla seinillä.
• II:n kerroksen parvekkeiden kohdalle tulevat kattotuolit tulevat normaalikehillä, joita jatketaan terassin räystäiksi paikalla ja tehdään alle suora seinä, johon ovet.
• Ikkunoiden asennus: Seinävahvuuden ja rakenteen mukaan asennus mahdollisimman pintaan. Ikkunafreimi 175mm, seinäpaksuus n. 290mm. Huomioitava smyykit 5”:n laudasta ja ikkunalaudat ja laudoitukset sisäpinnoilla ja raudoitukset ulkopinnoilla.
• Yläkerran tulisijaksi tuleva kamiina painaa n. 40-50 kg, ei tarvitse huomioida rakenteissa.
• II:n kerroksen ammeen osalta todettiin, ettei ammeen alle tarvita erillisiä tukirakenteita
• II:n kerroksen välipohjan leikkaukset ok
• I:n kerroksen välipohjan leikkaukset ok
• Lattiaan tuleva lankku ympäripontattuna ja ruuvataan kiinni vanerijäykistykseen II:ssa kerroksessa, I:ssä kerroksessa ruuvataan suoraan koolaukseen
• I:n kerroksen pääoven viereiset kaapit: yläkerrasta tulevat putket vedetään kaapin ylätäytteen sisään. I:n kerroksen vessan kattoa lasketaan, jotta putket mahtuvat sisään.
  
  

  071205 rakennekuvat alustavat